1970

Wikipedia

reklama1

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu-maaliskuu

1. tammikuuta – Keravan kauppala muuttui kaupungiksi. Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat liitettiin Euran kuntaan. Iisalmen mlk liitettiin Iisalmen kaupunkiin.
15. tammikuuta – Biafran tasavallan sotilasjohto antautui ja maa liitettiin takaisin Nigeriaan.
15. tammikuuta – Muammar Gaddafista tuli Libyan johtaja.
16. tammikuuta – Kansainvälinen tarkkailijaryhmä ilmoitti, ettei se ollut todennut Biafran alueella merkkejä kansanmurhasta. Paavi Paavali VI oli vedonnut Nigerian johtajiin kansanmurhan estämiseksi Biafrassa.
26. tammikuuta – Länsisaksalainen lääketehdas tarjosi sadan miljoonan markan korvauksia talidomidia sisältäneen lääkkeen vaikutuksesta epämuodostuneina syntyneille lapsille, mikäli oikeudenkäynti yhtiötä vastaan keskeytettäisiin.
27. tammikuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti kenraali Yrjö Keinosta vastaan ns. kellarijutun vuoksi.
6. helmikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen teurastuspalkkioiden maksamisesta lypsylehmistä maidontuotannon vähentämiseksi.
13. helmikuuta – Black Sabbathin ensimmäinen albumi Black Sabbath julkaistiin.
maaliskuu – Nixon määräsi Ho Chi Minhin huoltotien pommittamisesta Laosissa ja lähetti seuraavassa kuussa joukot Kamputseaan hyökkäämään "kommunistien tukikohtia" vastaan.
1. maaliskuuta – Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö jaettiin kahtia liikenneministeriöksi ja työvoimaministeriöksi.
5. maaliskuuta – Ydinsulkusopimus astui voimaan.
7. maaliskuuta – Meksikossa ja USA:n itärannikolla oli täydellinen auringonpimennys.
16. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden suurimmaksi voittajaksi nousi Veikko Vennamon johtama Suomen Maaseudun Puolue 17 lisäpaikalla. Myös Kokoomus lisäsi paikkalukuaan 11:llä. Niin sanotut kansanrintamapuolueet kokivat tappion; TPSL putosi eduskunnasta.
18. maaliskuuta – kenraali Lon Nol syöksi vallasta Norodom Sihanoukin Kamputseassa.

[muokkaa] Huhtikuu-kesäkuu

10. huhtikuuta – Paul McCartney ilmoitti The Beatlesin hajoamisesta.
11. huhtikuuta – Yhdysvaltain huono-onnisen Apollo 13 -avaruuslennon matkaan lähtö.
22. huhtikuuta – Eri puolilla maailmaa vietettiin monin juhlallisuuksin V. I. Leninin syntymän 100-vuotispäivää.
24. huhtikuuta – Kiina laukaisi ensimmäisen satelliittinsa.
29. huhtikuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat hyökkäsi Kamputseaan Vietkong-sissien perässä.
4. toukokuuta – Yhdysvalloissa Kent State Universityssa neljä opiskelijaa kuoli kansalliskaartin sotilaiden avatessa tulen Kamputsean sotaa vastustavaan mielenosoitukseen. Tästä tuli 1960-luvun hippikauden symbolinen loppu.^[1]
8. toukokuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen rikoslain muuttamiseksi siten, että rotusyrjinnästä tulisi rangaistava teko.
14. toukokuuta – Teuvo Auran virkamieshallitus aloitti toimintansa.
26. toukokuuta – Neuvostoliiton Tupolev Tu-144 ylitti ensimmäisenä siviilikoneena 2 machin rajan.
6. kesäkuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen valittiin puoluekokouksessa uudelleen tehtäväänsä, vaikka hän joutuikin puolueen eduskuntavaaleissa kärsimän tappion vuoksi kovan ryöpytyksen kohteeksi.
18. kesäkuuta – Britannian vuoden 1970 vaaleissa konservatiivit saivat yllätysvoiton ja Edward Heathista tuli pääministeri.
22. kesäkuuta – Iranin shaahi Muhammad Reza Pahlavi saapui puolisoineen viisipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Helsingissä järjestettiin useita shaahia vastustavia mielenosoituksia, joiden yhteydessä poliisi pidätti noin 40 henkilöä.
24. kesäkuuta – Aleksei Beljakov nimitettiin Neuvostoliiton uudeksi Suomen-suurlähettilääksi Andrei Kovalevin tilalle.
28. kesäkuuta – USA:n joukot vetäytyivät Kamputseasta massiivisten sodan vastaisten protestien jälkeen.

[muokkaa] Heinäkuu-syyskuu

15. heinäkuuta – Ahti Karjalaisen II hallitus aloitti toimintansa.
20. heinäkuuta – Suomen keski- ja pohjoisosassa oli poikkeuksellisen lämmintä ja varsinkin Pohjanmaalla oli voimakkaita ukonilmoja.
20. heinäkuuta – Suomen ja Neuvostoliiton ulkoministerit Väinö Leskinen ja Andrei Gromyko allekirjoittivat Moskovassa YYA-sopimuksen jatkamispöytäkirjan, jolla sopimuksen voimassaoloa pidennettiin vuoteen 1990.
21. heinäkuuta – Assuanin pato valmistui Egyptissä.
1. elokuuta – Rotusyrjinnästä tuli Suomessa rikoslain muutoksen perusteella rangaistava teko.
12. elokuuta – Länsi-Saksan liittokansleri Willy Brandt ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin allekirjoittivat Moskovassa maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
21. elokuuta – Suomen ensimmäinen kansainvälinen rockfestivaali Ruisrock alkoi Turun Ruissalossa.
Syyskuu – "Musta Syyskuu" – 6. syyskuuta Palestiinan vapautuksen kansanrintama kaappasi neljä lentokonetta. Kaksi koneista lennätettiin Jordanian aavikolle, ja yksi jäi Kairoon. Yksi kaappauksista epäonnistui ja sen johtaja Leila Khaled pidätettiin Heathrow'lla. Vaatiessaan Khaledin vapauttamista PFLP kaappasi vielä yhden Bombaysta Beirutiin lentävän koneen. Britannia aloitti salaiset neuvottelut. Koneet räjäytettiin panttivankien vapauttamisen jälkeen 12. syyskuuta. Leila Khaled vaihdettiin kuuden muun palestiinalaistaistelijan kanssa panttivankeihin 30. syyskuuta.^[2]
1. syyskuuta – Murhayritys Jordanian kuningas Husseinia vastaan.
2. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti taiteilija Harro Koskista vastaan hänen kahden teoksensa vuoksi. Koskista syytettiin Sikavaakunan osalta Suomen valtakunnan häpäisemisestä ja Sikamessiaan osalta jumalanpilkasta. Syytteeseen asetettiin myös Nuorten taiteilijoiden näyttelyn nelihenkinen raati.
3. syyskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen täytti 70 vuotta.
3.–6. syyskuuta – Israelin armeija taisteli palestiinalaississejä vastaan Etelä-Libanonissa.
17. syyskuuta – Palestiinalaississit ja Jordanian hallituksen joukot taistelivat Ammanissa.
20. syyskuuta – Syyrian panssarit ylittivät Jordanian rajan.
20. syyskuuta – Neuvostoliiton Luna 20 -luotain laskeutui Kuuhun. Se palasi näytteiden kanssa Maahan 24. syyskuuta.
27. syyskuuta – Palestiinalaiset ja Jordania solmivat rauhasopimuksen.
28. syyskuuta – Gamal Abdal Nasser kuoli, Anwar Sadatista tuli väliaikainen Egyptin presidentti.
29. syyskuuta – Punainen armeijakunta ryösti kolme pankkia Berliinissä ja sai saaliiksi yli 200 000 DM.

[muokkaa] Lokakuu-joulukuu

1. lokakuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Risto Leskinen nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi.
4. lokakuuta – Sosialisti Salvador Allende vannoi virkavalansa Chilen presidenttinä.
7. lokakuuta – Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi taiteilija Harro Koskista ja Nuorten taiteilijoiden näyttelyn raatia vastaan nostetun syytteen Suomen valtakunnan häpäisemisestä. Sikamessiaan osalta juttu siirrettiin Helsingin hovioikeuden käsiteltäväksi.
8. lokakuuta – Neuvostoliiton Aleksandr Solženitsyn sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Neuvostohallitus neuvoi häntä kieltäytymään, mutta hän otti myöhemmin palkinnon vastaan, hänet leimattiin kansanviholliseksi.
9. lokakuuta – Kamputsea julistettiin Khmer-tasavallaksi.
10. lokakuuta – Fidži itsenäistyi.
17. lokakuuta – Anwar Sadat astui virkaansa Egyptin presidenttinä saatuaan 90 %:n äänisaaliin.
19. lokakuuta – Yleisradion ohjelmaneuvosto päätti lopettaa toimittaja Päivi Istalan radio-ohjelman Ristivetoa katsottuaan sen yksipuoliseksi ja asenteelliseksi.
24. lokakuuta – Yhdistyneet Kansakunnat täytti 25 vuotta. Juhlapäivää vietettiin ympäri maailman. Yleiskokous piti juhlaistunnon, jossa Suomea edustivat presidentti Urho Kekkonen ja ulkoministeri Väinö Leskinen. Pääsihteeri U Thant syytti istunnossa pitämässään puheessa jäsenmaita itsekkyydestä.
1. marraskuuta – 144 nuorta sai surmansa tanssiravintolan palossa St. Laurent du Pontin kaupungissa Ranskassa.
8. marraskuuta – Egypti, Sudan ja Libya julistivat aikeensa muodostaa liittovaltio.
13. marraskuuta – Trooppinen hirmumyrsky, Bholan sykloni surmasi 250 000 ihmistä entisessä Itä-Pakistanissa, nykyisessä Bangladeshissa.
13. marraskuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa, Hafez al-Assad nousi valtaan.
13. marraskuuta – Charles de Gaullen hautajaiset olivat kansainvälinen merkkitapahtuma. Niihin osallistuivat presidentti Pompidou, Nixon, prinssi Charles, Edward Heath, rouva Gandhi ja Iranin šaahi.
17. marraskuuta – Neuvostoliiton kauko-ohjattava Lunahod 1 laskeutui Luna 17 -aluksesta Kuun Mare Imbriumiin.
26. marraskuuta – Itä-Pakistanin johtaja šeikki Mujibur Rahman syytti keskushallitusta katastrofiavun laiminlyönnistä.
27. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikiven syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
1. joulukuuta – Avioeron salliva laki vahvistettiin Italian parlamentissa.
7. joulukuuta – YK:n yleiskokous tuki Etelä-Afrikan boikottia apartheidin vuoksi.
13. joulukuuta – Puolan hallitus ilmoitti ruoan hinnan korotuksista, mistä seurasi mellakoita ja ryöstelyä.
15. joulukuuta – Venus 7 -luotain laskeutui Venukseen.
15. joulukuuta – Puolan ruoan hinnan korotuksista alkaneet levottomuudet laajenivat: poliisi ja armeija ottivat verisesti yhteen mellakoitsijoiden kanssa.
17.–22. joulukuuta – Puolassa oli voimassa sotatilalaki.
16. joulukuuta – Etiopian hallitus julisti hätätilan Eritrean maakunnassa Eritrean vapautusarmeijan toimien vuoksi.
20. joulukuuta – Puolan kommunistisen puolueen pääsihteeri Wladyslaw Gomulka erosi virastaan. Hänen tilalleen nimitettiin puolueen politbyroon jäsen Edward Gierek.
22. joulukuuta – Treblinkan keskitysleirin entinen komentaja Franz Stangl tuomittiin Düsseldorfissa elinkautiseen vankeuteen 400 000 juutalaisen murhasta toisen maailmansodan aikana.
26. joulukuuta – Maarianhaminalainen säiliöalus Ragny katkesi kovassa myrskyssä Pohjois-Atlantilla. Yhdysvaltain rannikkovartiosto onnistui pelastamaan 31 miestä laivan peräosasta, mutta etuosaan jääneet kuusi miestä hukkuivat.
28. joulukuuta – Kolme baskiterroristia tuomittiin kuolemaan Espanjassa, muut 12–62 vuoden vankeuteen. Viscayassa 15 000 ihmistä lakkoili kuolemantuomioita vastaan. Franco muutti kuolemantuomiot 30. päivä 30 vuoden vankeustuomioiksi.
31. joulukuuta – The Beatles hajosi.
31. joulukuuta – Alkon myymälöissä luovuttiin ns. viinakortin käytöstä.